Zafir

zafir1

Saluki male
grizzle
Born: 6.10.2010
Breeder: Micaela Lehtonen, kennel Qashani
Owner: Micaela Lehtonen
KOIRANET

ZAFIR – Nokin ainokainen poika, eläväinen veijari joka aluksi muistutti erehdyttävästi manaattia, salukinalku joka hurmasi ja kietoi ensihetkistä alkaen meidät totaalisesti pikkuvarpaansa ympärille.

Kun Nokin kasvattajan Micaela kysyi Nokia sulhoksi nartulleen Nujaimalle, olin tietysti innoissani. Onhan Nokissa omat virheensä, mutta siinä on myös sen verran paljon positiivista että olin hyvin kiinnostunut näkemään millaista jälkeä se saisi aikaan. Toiveissa on Nokin poika vielä joskus omaankin huusholliin.

Matka isäksi oli kuitenkin täynnä erinäisiä jännistysmomentteja ja vastoinkäymisiä. Pentuja syntyi keisarileikkauksella kaksi, joista jäi eloon lopulta vain yksi, grizzle poikapentu. Pikku hiljaa tähän grizzleen otukseen väistämättä tykästyi – ei siis ollut yllätys että kasvattaja-Micaela lopulta päätti että poika jää syntymäkotiinsa. Itseasiassa jos niin ei olisi käynyt, olisi sen ollut varmaan pakko muuttaa meille. Mutta parempi näin. Itse jätin Zafiriin kuitenkin jalostusoikeuden – toivoen että pojasta kehittyisi kaikinpuolin sellainen yksilö että minulla olisi mahdollisuus käyttää sitä sopivalle nartulle jossain vaiheessa.

Zafir on ulkoisesti kuin kopio emästään ja luonteeltaan kuin ehkä vielä hitusen raisumpi versio isästään. Se olemuksessa ja ilmeissä tunnistan myös valtavasti Nokia. Näin ollen Zafir on tehokkaasti kietonut minutkin pikkuvarpaansa ympäri.

ZAFIR – Noki’s only son, lively fellow who at first seemed more like a little whale than a baby sighthound, saluki child who has charmed us completely and wrapped us around his little toe.

When Noki’s breeder asked if she could mate her Nujaima with my Noki, I was ofcourse excited. Though Noki has his faults, he also has so many positive qualities that I was eager to see what he would produce, as my wish is to have Noki’s son someday at my own household too.
The path to become a daddy was however filled with obstacles and bad luck. Finally there were two puppies born by caesarean section, but just one, little grizzle boy, made it through the first critical days.

After the biggest shock of the loss and all the hardships passed, this little grizzle creature started to win us over. More he grew the more you simply loved him. No wonder Micaela the breeder finally decided that he will stay with her – and if he wouldn’t have, I think he would have been destined to move with us. Better this way though. I have breeding rights to one litter from him and hoped that he would develop to be the kind of male I could someday in the future use to a suitable bitch.
He has his color from her dam, and so much of his character and expressions from his father. Noki’s only son has wrapped me totally around his paw.


HEALTH/TERVEYS

* Zafirilta poistettiin leikkauksella irtopala oikeasta olkanivelestä (oireili ontumalla), diagnoosi osteokondroosi. (8/2011)
Removed a loose piece from shoulder, diagnosis osteochondrosis (OCD). (8/2011)


RESULTS/TULOKSIA
-

 


CHARACTER/LUONNE

Zafir on kohelo riekkupelle. Se tykkää ryntäillä päättömästi ympäriinsä, hyppiä, kiipeillä ja tutkia.Se on selkeästi toiminnan mies, muttei pysähdy miettimään toimintasuunnitelmia. Jumalaton sählä se on, aina sata lasissa ja käsitteet kuten kävely ja hillitty ravi tuntuvat olevan vieraita herralle, jonka mielestä rynniminen ja loikkiminen on aivan ylivertaisia liikuntamuotoja. Tosi fiksu se on myös – sillon kun nyt malttaa ajatella.
Toisaalta se on taas myös semmoinen sylissä viihtyvä köllykkä, ja se rakastaa maata mun päällä. Kun me otetaan päikkärit sohvalla, se kiipeää selkänojalle odottamaan että olen asettunut kunnolla, ja sieltä se sitten valahtaa mun päälle. Ja niin, et sillä on pää mun kaulalla, poskella tai pään päällä. Sitten on hyvä.

Ahne se on kuin pieni possu, voi sitä valitusvirttä kun se näkee että matte on tehny ruuan melkeen valmiiks, mut hällä ei VIELÄKÄÄN oo ravintoa edessään, vaikka selkeesti nälkäkuolema uhkaa
Se yleensä syö joko vessassa tai koirahuoneessa, sillä seurauksella että aina kun vessan ovi avautuu niin se singahtaa tikkana veskiin. Se tykkää seistä takajaloillaan tassut lavuaarin laidalla ja peilailla itteään peilistä – se on mielestään aika komea nuori mies!
Kylmää ja märkää se ei rakasta, mutta sillä on niin paljon energiaa ettei se anna sen haitata jollei oo ihan tosi kylmä. Kynsienleikkuuta se inhoaa (kuten isänsäkin) silloin se huitoo tassuilla että ”meetkös siitä!” * Se huono puoli siinä tosin on, että se on yhtä rakastunu kakkoihinsa kuin sen isoäiti Basma oli omiinsa ja kun kakka tulee, niin meillä on hirvee ryysis että kerkeänkö korjaamaan sen pois ennen kuin se syö sen..

Herra on aivan ylitsepursuavan sosiaalinen sylikoira ihmisten kanssa, mutta vieraat koirat saa sillä keittämään välittömästi ja luuleepa tuo laumassakin välillä itsestään liikoja joidenkin laumatovereiden kanssa, jos vaikka mummo yrittää komentaa, kun taas esim. lauman muille uroksille on ainakin vielä niiiin mielin kielin kun olla voi.

/ Micaela

Zafir is a joyful hyperactive clown. He likes to run around fast but without any clear destination, climb, bounce, explore and examine everything and anything. He is definetely a man of action, although he doesn’t have the patience to form a strategy plan for those actions. Quite a scatterbrain he  is – peacefull walking or composed trot seem to be unknown concepts to him and instead he thinks barging and bouncing are the most supreme ways to go some place. He is quite smart also – atleast when he decides to slow down enought to use his head to think.
On the other hand he is also the sweetest lapdog, loving especially to climb on top of me to rest. For example when we take a nap on the sofa, he first climbs up to the back rest, and when I have placed myself comfortably, he just drops down on me. And his head must always be leaning on my cheek, head or my neck. Then he is happy.

Zafir is VERY food-oriented. My goodness the pain of waiting to get to eat the food when it’s almost ready in the food bowl – It just might be the important seconds between life and death, which he expresses with heartbreaking lamentation.

I usually feed him in the bathroom, so that means everytime the bathroom door opens he runs in there excited. He also loves to stand his paws against the sink and admire himself from the mirror – he thinks he is quite handsome young fellow!

Cold and wet weather isn’t his favorites, but he has so much energy he won’t let that bother him too much, unless it’s really really really cold. Nailclipping seems to be the only thing he hates, then he waves his paws in the air just as to say, come on, go away way those nasty clippers.

One bad habit he has, like his grandmom Basma before him, and that is eating his own poop. So we have a continual race in the yard – will I get there in time or will he be faster and eat his poop..
He is over flowingly social laptop when it comes to people, but strange dogs get him to overreact immediately, and at times he seems to think too much odf himself also among his own pack. For example if granny Lubbe tries to boss him, while so far he is very submissive and humble to the males of the pack.


PEDIGREE/SUKUTAULU
ped_zafir1
Sukusiitos – COI: (8 sukupolvea/generations) = 0%
See pedigree with links at PAWPEDS database


LISÄÄ KUVIA / MORE PICTURES: